Lastenloruja – Satutädin lorutuokiot
Tervetuloa mukaan perjantain perinnelorutteluun!
Lastenloruista puheen ollen, hurahdin itse perinneloruihin omien lasteni ollessa pieniä jo lähes 20 vuotta sitten. Minulla oli omatekemä yleisö, joka silminnähden nautti lorujen monipuolisista sisällöistä. Vivahteikas kieli, rytmi, toisto, sylittely, köröttely ja lopussa oleva kutitus tai muu yllätys olivat kaikki palkitsevia sekä aikuiselle että lapselle.
Omaan lapsuuteeni kuuluivat muutamat kansanlorut, joista parhaiten muistan Harakka huttua keittää -lorun. Aikaisemmassa työssäni lastentarhanopettajana toki käytin loruja, mutta varsinainen oivallus ja rakkaus lorutteluun tuli äitinä ja kansanperinteiden arvostajana. Uskon, että äiti-lapsi-lorutteluillamme oli monia kauaskantoisia seurauksia äiti-lapsi-suhteillemme sekä lasteni kielenkehitykselle. Näiden lisäksi perinneloruttelu avaa ikkunoita ja ovia menneisiin aikoihin ja tapoihin. Loruttelu kehittää myös rytmi- ja musiikkitajua, sanavarastoa ja sanojen ääntämistä. Perinnelorut kannustavat leikkimään sanoilla sekä rikastavat mielikuvitusta.
Koen lastenkulttuurin järjestämisen hyvin merkityksellisenä tehtävänä. Kulttuuriperinteiden siirtäminen ja jakaminen on tärkeää, sillä kokemukseni mukaan lorut ovat jäämässä muiden virikkeiden varjoon. Loruttelemalla on mahdollista kokea yhteyttä toiseen ihmiseen ja jopa yhteisöön sekä luoda yhteisiä elämyksiä ja muistoja. Satutädin perjantain perinneloruttelut tuo perinneloruja tutuksi sosiaalisessa mediassa ja lähitapahtumissa. Tule mukaan perinnelorujen ihanaan maailmaan!
Kannattaako enää lorutella nykylapsille?
Miksi lorutella lapsille vielä 2020-luvulla?
- Kulttuuriperinnön siirtäminen: Perinnelorut ylläpitävät ja välittävät kulttuurisia perinteitä ja kansanperinnettä sukupolvelta toiselle.
- Kielitaidon kehittäminen: Lorut rikastuttavat lasten sanavarastoa, kielen rytmitajua ja ääntämistaitoja.
- Luovuuden edistäminen: Lorut herättävät mielikuvitusta ja innostavat lapsia keksimään omia tarinoita tai riimejä.
- Muistamisen harjoittelu: Lorujen ulkoa oppiminen tukee lasten muistiharjoittelua ja keskittymiskykyä.
- Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Yhteisten lorujen oppiminen ja lausuminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisiä muistoja.
- Empatian kehittäminen: Lorujen hahmoihin ja tarinoihin eläytyminen opettaa tunteiden ja tilanteiden ymmärtämistä.
- Historiallisen tietoisuuden kasvattaminen: Lorut avaavat ikkunoita menneisiin aikoihin ja tapoihin.
- Rytmi- ja musiikkitaju: Lorujen laulullinen ja rytmikäs luonne kehittää lapsen rytmitajua ja musiikillista korvaa.
- Kielen leikillisyyden opettaminen: Lorut tekevät kielestä hauskaa ja innostavat lapsia kokeilemaan ja leikittelemään sanoilla.
- Sitkeyden ja periksiantamattomuuden opetus: Monien lorujen opettamat opetukset, kuten toiveikkuus ja sinnikkyys, kantavat pitkälle elämään.
